Viel ees viis minuuttii...

-Hei, heräilepäs jo...
-Njooo...
-Eiku oikeesti, ny ylös!
-Tänää o Unikeonpäivä,
ja mä pidän sitä teemaa yllä.
Ny oot hiljaa ni mä nuku vielä.
Ja meet muualle sohottaa sen kameras kans siitä,
ku toine o vast soutaa kohti Höyhensaaria!

It's only laughing till we fall asleep.

Ne päätti matkustaa Turkuun.
Linkissä ne evästeli ja neulo.
Välillä ne vilkuili takapenkkiin suu auki nukahtanutta tätiä,
joka hetkittäin kuorsas kovasti, ja niitä huvitti.



Turkuun saavuttaessa ne jäi hetken mielijohteesta linkistä pois ennen asemaa,
ja kulkivat seikkailuun tuntemattomille kaduille.
Myöhemmin, kun nälkä jo murisi seikkailijoiden vatsoissa,
he huomasivat, että Jätti oli leiponut,
ja jättänyt mustikka-valkosuklaa-muffinssit jäähtymään ikkunalaudalle.
Seikkailijat hiippailivat lähemmäs, pihistivät yhden muffinssin,
ja juoksivat karkuun syömään vatsansa täyteen.

Täydellä vatsalla lähdettiin tutkimaan kauppojen valikoimaa.
Ja löytyihäin sitä...
Kirjepaperia ja -kuoria,
vaatteita,
cditä,
kortteja,
kirjoja,
kansioita,
paperitavaraa askarteluihin,
ihana pussukka,
jopa uusi kalenteri rikkoutuneen tilalle!





Illan saapuessa ne istu turvallisesti penkeissään ja matkusti takaisin kotikololle.
Niitä nauratti, vaan koska oli ollu kiva päivä.
Ne katseli ihaillen ikkunasta kaikkea,
ja ihmettelivät miten suurista munista traktorin poikaset kuoriutuvatkaan.

Joopa.
Oli mukava päivä, jäi hyvä mieli.
Kiitos Honey, otetaa encore taas josku! ;D
Ja tosiaan, mä en vaan VOINU OLLA OSTAMATTA tota sulosta pussukkaa!
Se oli mun mielestä niin kiva.
Ja ihme juttu miten värikkäitä vaatteita sitä välillä tulikaan ostettua, kivaa. :)
Ja Tihkuluotoon syyhyää sormet, en o vielä ehtiny alottaa lukee,
mut luotan et se o hyvä! :D

Let your troubles melt away...

Aamulla nukutaan pitkään, ja ku lopulta herätään,
nii huomataan että hyvä ystävä on yrittäny soittaa,
ja kun ei o saanu kii,
nii on laittanu tekstarin et ois halunnu jutella.
Sitte sille soitetaan takasin,
ja jutellaan tunnin verran ja pohditaan yhdessä.
Ja kun puhelu saadaan lopulta lopetettua,
niin mietitään jaksaako sitä vieläkään nousta sängystä.

Lopulta saadaan ittemme hilattua keittiöön,
ja aletaan puuhastella aamupalaa.


Sokeri riittää just ja just teehen.
Pitäs josku oikeesti muistaa
tuoda sitä kaupasta...







Aamupalaks syödää
herneitä
ja mansikoita.








Ja suklaata.








PALJON suklaata.










Olo on mukava ja lepponen.
Ei o väliä mitä kello on,
vasta huomenna alkaa arki.
Tänää voi vielä viettää juhlaa,
iha vaik ilman mitää erityistä syytä.

Rakas Essi, Essi rakas

14.03.1992-18.07.2008

Siitä on jo vuosi.
Se ei kyllä yhtään tunnu siltä.
Ikävä ja suru on ja pysyy, mutta helpottaa.
En mä oikein vieläkään voi jutella susta ilman
että pala nousee kurkkuun, ja silmät kostuu kyynelistä.
Ikävä ei vaan lopu.
Aina sitä miettii uudestaan ja uudestaan
läpi kaikkia niitä hetkiä sun kanssa.
Mä oon kiitollinen niistä vuosista
jotka sain sun kanssa viettää.

Sä olit aina niin kiltti.
Ja sä olit aina siinä vieressä,
lapsuudesta asti, läpi nuoruuden,
teiniajan maailmantuskan
ja siitä eteenpäin,
joka hetki ku mä koitin kasvaa aikuiseks.
Ja sitten yhtäkkiä sä ootkin poissa.
Sä et enää o vastassa kun mä tuun kotiin,
et pyöri mun jaloissa kun mä häärin keittiössä,
etkä nuku mun sängyn jalkopäässä.
Sattuu kun tietää ettei enää ikinä voi ottaa sua syliin,
ja silittää pehmeetä turkkia.
Ketään eikä mikään voi koskaan korvata sua.

Mua lohduttaa hirveesti
että sä sait lähtee ihan rauhassa.
Toivottavasti suhun ei sattunu,
ja toivottavasti sun oli turvallinen olla
siinä mun sylissä ja nukkua hiljaa pois.
Oli hienoa saada pitää sut sylissä
ihan viimeseen hetkeen asti,
sä olit siinä niin lähellä ku vaan voi.
Ja mä juttelin ja silitin vielä sittenkin,
kun sun sydän ei enää lyönyt.








Me vietiin Kukan kanssa kynttilä sun haudalle.
Kukka oli mun sylissä, ja mä juttelin sille susta,
kerroin että pelottaa ajatus siitä,
että jonain päivänä kun sekin lähtee pois
ja tulee sinne sun luo,
niin mulla täällä on tosi tyhjää.

Mua palelsi vaikka oli takkiki päällä.

Lepää rauhassa rakas.

vekkuli retki

Mitä hölmömpi idea,
sitä varmemmin toinen on siinä mukana. :)

Me käytii uimassa venerannassa,
ja sieltä oli viety laituri pois! o_O
Kivikkoista ällömutaista pohjaa...
Teki mieli heittäytyä mahallee ja alkaa uida
heti ku vesi ylsi vähän yli nilkkojen, se pohja tuntu nii ällöttävältä.

Vesi oli kylmää ja märkää,
virtaus oli kova,
paarmat/sääsket/hyttyset/mäkärät/mitkälielentäjät puri ja pisteli, aurinko ehti mennä ensin pilveen ja sitten jo laskea,
mut KIV-VAA oli! :D

Tänää o vähä tälläne päivä...

Can you festival..?

Nii ja tällänenki!

Lisäks sieltä kirpparilta tarttu mukaa myös tää koru.
Laitin ite siihen ketjun,
ja tykästän paljon tosta röpelöisyydestä
ja melkee symmetrisestä sotkutuksesta.
Aika minua... :D

Ja taas sortui pussukkaan...

Kävin kirpparilla ja yllättäen mukaan tarttu pikkunen pussukka...
(oikeesti kyl aika iso, hippase reilu 20x30cm)
Soma pitsikoristelutuunaus ja vetskari joka ei aina haluu myöntyy käyttötarkotukseensa,
mut aika herkkis enivei.
Mä saa toho laitettuu reissuilleni mukaa kaikki erinäiset laturit
ja muut sellasset akut ja muistikortit ja kaikki mitkä lienevätki sähkövempainhärpäkät.

Niillä oli kaupan hyllyllä kaks käpyä...

...ei näkyny hintaa.