Aina jotaki...

Vaikka ilma oli vähä vähemmän mukavan näkönen, nii mä sain ylipuhuttua muut lähteen markkinoille. :)

Matkalla auton tuulilasi näytti tältä...

Markkinoilta mä e oikee löytäny mitää ostettavaa.
Joku viinahuurunen möhömahanen vanhempi ukko seiso keskel käytävää ja mölisi jotain ja tukki koko kulkuväylän. Mä puikkelehdin sen takaa ohi, jollon se käänty ja huomas mut ja keksi mölähtää jotakin siitä miten hän vois viedä mut kotiinsa vaimokseen ja pitää hyvänä. Mua ällötti, mutta kehotin mokomaa ukkoa uskomaan unelmiinsa ja jatkoin matkaa. Inhottavia tuollaset...


Jatkoin kulkuani pois markkina-alueelta, ja päädyin kirjakauppaan.
Mukaan tarttu maailman enstekshienoin tiskirätti! :D

Ja muutama rintamerkki.
"Mie oon ihanasti pihalla"
"Oon nii Rinsessa nii Rinsessa"
"Mie oon antiikkine tyttö eli Mummo"
"Mie oon kaikki vaihtoehot"


Kirjakaupasta jatkoin taas eteenpäin, eikä aikaakaan ku alko taas tapahtuu.
Mun kassi hälyytti kaupan häläreissä. Siinä si myyjien kanssa keskusteltii ja tutkittii, ja lopulta levittelin kassini sisältöö takahuoneessa ympäriinsä kun siellä tutkittiin et mitä siellä vois olla sellasta mikä aiheutti hälyytyksen. Kaikki käytiin läpi, mitään ei löytyny, ja sain "pahoittelulahjuksena" tälläset

Ja poistuin hymyillen kaupasta myyjien pahoitellessa
ja hälärien soittaessa hyvästihymnia taustalla. :D

Seuraavaksi havaitsin suloisen lahjatavaraliikkeen,
ja kun ovella ei näkyny hälytyslaitteita, niin uskaltauduin sisään.

Sorruin taaaaaaaaaaaaas suloseen pussukkaan...
Ja tälläseen perhoskoristeeseen jota ei kyllä ketään tästä tajua, mutta tulee myöhemmin näkemään kun oon virittäny paikoilleen ja saan kuvatusta tänne...


Loppuhuipennokseks halusin viel kiepahtaa kirpparilla, ja löysin hienon käsintehdyn kirjan.
Mietin että voisin siihen viritellä jotakin hienoja kuvia tai runoja tai jottai... :)
Ja lisäks löyty kassi. Kävelin parikin kertaa sen ohi, mutta lopulta syöksyin ottamaan sen just kun havaitsin et joku mamma lähestyy sitä uhkaavasti... :) No, mamma kävikin käsiks samassa pöydässä olleeseen maljakkoon niin kovalla vauhdilla, että tuli mieleen josko hän kuvitteli mun haalivan sitä maljakkoo itelleni, ja hätäännys oli sama ku mulla ton kassin suhteen. :)

Tämäkö nyt sitten on syksy..?

Mitäpä tuota paljo muuta voi kun ihmetellen seurata.
Syksyn saapumista.
Illat pimenee, puut kellastuu, aurinko menee piiloon, eikä enää tarkene paljasvarpastella. Ainakaa ulkona. Ainakaa kauaa.

Mä kävin tänää retkeilemässä.
Lähinnä kyllä kaupoissa vaan. :)
Kirpparilta löyty toi valkonen tunika
ku mulla on päällä tossa kuvassa.
Siinä on ihanat taskut edessä,
ja se on kivan iso vaik oli kokoo 36.
Se kyl melkee vaatii jotai tuunausta,
ku mu mielest ton värinsä takia aiheuttaa
suoran mielleyhtymän johki yöpaitaan tai vastaavaan...
Ehkäpä Kool-Aid on ratkaisu siihen... :D

Juu sitte löyty takki syksyks
ja ehkä talveks myös jos tarkenee.
Jotenki tykästän kovasti, tuntuu kivalta päällä.
Ja löyty takille toki kivaksi kaveriksi kiva huivi,
mutta se jäi kuvista.
Sitä ujostutti! xD

Tämä reilumman kokoinen muki oli aivan pakko lunastaa omaksi.
On sen verran vauhdikkaammat seeprat kyljessä menossa... :D

Tuli tosta mukista mieleen...
Kävin retkeillessäni yhdessä kahvilassa
hippasen lepuuttamassa.
Otin sellasta tosi hyvää piirakkapaistosta
ja kestosuosikkini kaakaon.
Mutta se kaakao ei o ikinä ennen
maistunu sellaselta ku nyt...
Ekalla hörppäsyllä totesin vaan,
että kaakao oli TOSI kuumaa.
Seuraavalla hörppäsyllä
olin aistivinani oudon sivumaun.
kolmannella hörppäsyllä
kaakaoni maistuikin kahvilta.
Sen jälkeen jokasen varovaisen hörppäsyn jälkeen
mieleen hiipi ajatus,
että mitä jos sinne mun kaakaon joukkoon onki
valunu jotain koneöljyjä.
Urheasti kuitenkin tärvelin makuhermojani
koko kupillisen verran.



Tänään syksy näytti vähän tältä.

Kotimatkalla mä kuulin takaani tosi outoo ääntä.
Vähä semmosta ku kuuluu ku oravat riehuu puissa ja
rapistelee puiden runkoja.
Käännyin kattoon, mut ei näkyny mitää.
Se kuulu samantien uudestaa, ja si mä näin;
Siin tiellä lepatteli sudenkorento,
ihan tien pinnassa kiinni.
Menin lähemmäs, ja se lähti lentoon,
mut mä näin että siihen tielle jäi kuitenki jotain.
Menin kattoon ja näin tän...

Sen kaveri ei enää jaksanu nousta lentoon.

Hush now don't you be afraid
I promise you I'll always stay
I'll never be that far away
I'm right here with you








I hope your tears are few and fast
I hope your dreams come true and last
I hope you find love that goes on and on and on
I hope you wish on every star
I hope you never fall too far
I hope this world can see how wonderful you are


You're so amazing you shine like the stars
You're so amazing the beauty you are
You came blazing right into my heart
You're so amazing you are...

Vieläki jotaki!

Mä käyskentelin pihalla ja hörpin teetä,
ja pelästyin ku melkeen astuin tän perhon päälle.
Se varmaa meditoi ku ei reagoinu juurikaa mihinkää,
ja oli vaa tollei paikallaa vaik mite kaua.
Kiitokkia hälle siitä, sain kivan kuvan.

Ja olipaha tosiaa säätöö tän blogin kans,
mut ny melkee miellyttää nää värit sun muut.
Keisarilla uudet vaatteet, Irethin blogissa myös. :D

Puhalluskukkia ja pulleita poskia

Blah... Hah-hah...

Mä nii tohkeissani katoi uusia asusteita mu blogii ja silmät soikeena selailin...
Tykästyin toho kärsimyskukkaan niin valtavasti et se oli vaa pakko saada toho.
Ja tietty sit sen valinnan myötä piti hippase muokkailla kaikkia muita...
...värit ei iha passannu yhtee.
Mut ei se mitää ku ne ei oikee passaa vieläkää.

Mä vaa väsyi räveltää ja ees yrittää ku kerra ei nii EI SITTE!

Japanese moments :)

Mä halusin kellon joka on erilainen, erikoinen, omanlaisensa.
Eihä sellasia misää o, piti tuunaa ite. :)
Mä toivon et numerot ois oikein piirretty, ja viel laitettu oikein päin toho kellotauluu kii... :)
"Joo tosi kiva, ja noi numerot vääräs järjestykses ja muutenki ylösalasin tekee tost aika omanlaisensa..." xD

No mut.
Mu mielest siit tuli iha kiva.
Ja ku viisaritki jopa pyörii eikä tartu kii noihi sudenkorentoihi.
Enää. ;D

Aamukahvi terassilla

...ja mitä maailman ihanuuksia siinä hetkessä ehtikään kuvata... :)

Muka tekevinää jotai...

Projekti: Valokuvakansiot kuntoon
Plussat: Paljon hienoja suunnitelmia
Miinukset: Jaksamattomuus, ajan puute
ja surkea asenne

Mu iha oikeesti tarvis saada jotai hiuka aikaa.
Ees jonku asia suhtee.
Neuloosit kesken, kuvaprojekti kesken,
kaikki yleensäki o hiuka keske.
Mä päätin et "No nyt!" ja mitä mä sai aikaa?!?!
Kaks vaivast sivua, vähä nihkeesti neki.
Säälittävää...
Muute ei kai nii oiskaa väliä kiirehtiä moisten kans,
mukku uutta kuvaa tulee koko aja,
ja noit vanhoi o isot läjät laatikossa odottelee
et mä saa jonku kohtaukse
ja alan työstää niitä kansioihi.
Ja teettämättäki o viel kohtullise pitkältä ajalta...
Ja ku ei noita kaikkia jaksais levittää ympäriinsä
josei si samaa riemuu saa tehtyy hiuka useempiaki sivuja.
(No hei hurraa, kaks. Siis kaksi. (2) Todellakin, KAKS sivua!)
Tästä on hyvä jatkaa, vai mite se ny meni...
Joo, katotaa si josku ens viiko jälkee ku o taas ehkä aikaa...

Ireth Ihmemaassa

Joskus maailma on tylsä ja harmaa,
vaikka olisi keskellä ystäväjoukkoa tivolissa.
Toisinaan taas maailma on täynnä
kaikkea kaunista ja ihanaa,
vaikka seisoisi yksinään
keskellä autiota toria
kaatosateessa ja viluissaan.

She just drinks coffee and does stupid things faster with more energy.

Saareen on nyt vaan jotenki PÄÄSTÄVÄ!