Se näytti niin kauniilta. Jotenki vähä yksinäiseltäki. Mutta myös vahvalta. Vekkulilta. Ihanalta. :)
Puoliväliviikko. Mä odotan jo kovasti viikonloppua. Ei siellä mitään ihmeellisiä odotettavia ole, ihan normi viikonloppu. Haluan vaan vähän aikaa olla. OLLA VAAN. Aikaa nysvätä kullan kainalossa, tehdä yhdessä ruokaa (sen jälkee ku eka ollaa kotona työstetty piiiiiitkä lista siitä mitä kaikkea ollenka tarviikaa, ja sitte sen listan kanssa kierretty muutama kauppa ja palattu takas kotii ja kotona huomattu, että hups, nyt unohtu kokonaa se maito tai joku muu vastaava...) kattoo telkkua tai joku leffa, neuloo neuloo neuloo. Tälläi arkisin päivät vaa lipuu, tuntuu ettei ehdi mitää muuta ku käydä töissä. No, mulla kyl melko paljo rokottaa tekemisiä tai niide onnistumisia migreenin estolääkkeet. Niil napeil tarkkuus hiuka heikkenee, ei o kovi kaksista laatua mikää mitä tekee.
Mä haluaisin töistä viikon tai kahden loman. Se ois neuloosiloma. Mä heräisi joka aamu ja söisin aamupalan, sit mä vaa neuloisin. Sit vois olla sellane teoriatunti-osuus, eli voisin ettiä jostai kirjoista ja netistä jotai kivoja malleja joita voisin kokeilla. Si olis ruokatauko, jonka jälkee taas käytännön työssäoppimista. Eli sitä neulomista. Si vois olla välipala, ja se jälkee taas lisää neuloo neuloo neuloo. Ja joku päivä vois olla vaik kasvivärjäilyitä. :) Ja mähä voisi pyytää rakasta ystävää mukaa tähä karkelointii. :D (Hannu, kai sä tunnistit ittes..?)
Jooooh, viel kaks työpäivää täl viikkoo.
Jep. Ireth viel äkkiä pikapikatiskaa ja tekee munavoin valmiiks, ja sitte nukkumaahan.
Hyvää yötä ja huomenta rakkahat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi ihmeessä, sä saat Irethin ilahtumaan.